Alunperin yritin kuvata pojan hymyjä, mutta Taavipa halusi tulla antamaan ystävänpäivä suukon.

Me ollaan pyritty sihen, että hihnassa ollessa ei muita koiria haisteltaisi. Silloin ollaan lenkillä ja kuljetaan nätisti (ainakin näin haaveilen) koirapuisto on sitten se paikka missä saa riehua ja römytä muiden koirien kanssa. Mutta kun vastaan tulee göötti, niin tottahan sitä tehdään poikkeus. Eilen tavattiin vanha göötti-pappa, ikävuosia oli kertynyt jo 11. Siinä taavin ja papparaisen riehumista katsoessa, ei kyllä olisi arvannut ikäeroa olevan niin paljon. Gööteille ei ilmeisesti 10 ikävuotta lisää tarkoita yhtään mitään, ainakaan energisyyden suhteen. Ja mie niin olen elätellyt toivetta, että tuo Taavin energisyys tasoittuisi iän myötä...

Harmillista vain, että jäi koiran nimi kysymättä. Tuo vaippapöksyinen diktaattori kun päätti, että vaunut on ollut ihan tarpeeks kauan paikoillaan ja oli pakko jatkaa matkaa. Ehkä tässä törmätään vielä toistekin.