Viikonloppu meni sitten melkein kokonaan autoillessa. Kokonaisuudessaan auton mittariin kertyi n. 1100 kilometriä. Voihan sitä pohtia mitä järkeä on ajaa tunti tolkulla toiselle puolelle Suomea, jotta pääsee juoksuttamaan koiraa 10 minuutiksi niitylle. Toisaalta, jos elämässä kaiken tekisi järkisyistä, voisi elämä olla aika tylsää.

Kaikkia taitaa kiinnostaa eniten tämä arvostelutulos:

Kytkettynä: Ensimmäinen kontakti: vetää taluttimessa, syöksyy kohti

Irrallaan: Liikuttaa määrätietoisesti. Haukkuu liikuttaessa, yksittäisiä. Sitkeys liikuttaessa: luopuu vaivoin. Painostus: liikuttaa pehmeitä eläimiä ilman apua. Ei näyki/pure. Liikkuu sivulta sivulle eläinten takana koko ajan. Kerää lauman.

Loppukommentit/selvennykset: hieman pelokas, väsyi ja keskeytti

Koira on tässä tilanteessa osoittanut: hyvää paimennustaipumusta

Meidän kamera ei oikein ole hyvä silloin, kun kuvattava on yli 5 metrin päässä. Mutta ainakin näette miten hienoissa maisemissa saatiin päivä viettää. Ja niille muutamalle epäuskoiselle: kyllä ihan oikeita lehmiä ne on ;)

Taaville kävi paimentaessa hiukan köpelösti. Ilmeisesti väistäessä lehmää joutui kosketuksiin sähköpaimenen kanssa ja jos oikein tilanteen näin, taisi ressukka saada useammankin näpsyn. Sen jälkeen Taavilta meni mielenkiinto koko hommaan. Olisi ollut ihan mielenkiintoista nähdä miten Taavi olisi selvinnyt kovapäisempien lehmien kanssa, mutta kiinnostusta lähestyä lehmiä ei enää ollut tämän enempää:   (jotain kiinnostavaa sieltä maasta kyllä löytyi..)

Ja kun Taavi oli todennut kantturat ihan tyhmiksi elukoiksi, päätti käydä aiheuttamassa kaaosta katsojien joukossa. Eli poistui laitumelta juoksentelemaan katsojien ja odottavien koirien joukkoon. Siinä vaiheessa tuomari katsoi, että koe on parempi keskeyttää koiran mielenkiinnon puutteen vuoksi.

Hieno kokemus oli nähdä miten erilailla eri yksilöt paimentamisesta suoriutui. Taavin käytös oli hyvin sen suuntainen mitä osasin odottaakin. Kiinnostuksen lopahtaminen oli yllätys, tosin ymmärrettävä. Silti luulen, että pidän Taavin vastaisuudessakin visusti kiinni laitumien läheisyydessä. Taavin tuntien epämiellyttä kokemus unohtuu pian ja se suhtautuu taas kaikkeen liikkuvaan kuten ennenkin (eli yrittää syöksyä perään).